Ruotsin kielen asemasta lyhyesti
Maanantai 14.3.2011 klo 18:21
Muutos 2011:n keskeisiä keinoja Suomen kansalaisten edun ajamisessa on vallan palauttaminen kansalle suoran demokratian keinoin.
Kansan enemmistö tahtoo luopua ruotsin kielen erityisasemasta Suomessa, ja tätä tahtoa on päättäjien, eli kansan keskuudestaan vaaleissa valitsemien edustajien ja luottamustehtävissä olevien virkamiesten kunnioitettava, kun se on tiedossa ilman kansanäänestystäkin. Pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta on luovuttava kaikilla kouluasteilla.
Suomessa ei ole tavatonta, että pienten vähemmistöjen edut ajavat suuren enemmistön etujen ohi. Suuri enemmistö (n. 4,8 miljoonaa) velvoitetaan opiskelemaan kieltä, jota vain pieni vähemmistö (5,4%) puhuu äidinkielenään. Suomi-nimisessä itsenäisessä kaksikielisessä maassa on yksikielisiä kuntia, joissa käytetty kieli on ruotsi. Näin ei voi olla oikein.
Ruotsin kielen aseman lakkauttaminen Suomen toisena virallisena kielenä vaatii perustuslain muutoksen. Istuva hallitus on ryhtynyt vastaavan tasoisiin muutoksiin saattaakseen voimaan valtakunnallisen äänikynnyksen ja kirjatakseen Suomen EU-jäsenyyden perustuslakiin. Molemmat heikentävät kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Nyt on korkea aika kuulla enemmistön tahtoa tässä kieliasiassa, ja toteuttaa se.
Itse tulen ajamaan tätä asiaa, jos tulen valituksi eduskuntaan.
"Suomi-nimisessä itsenäisessä kaksikielisessä maassa on yksikielisiä kuntia, joissa käytetty kieli on ruotsi. Näin ei voi olla oikein."
Otapa väinämöislakki päästäsi, se kiristää nyt ja pahasti. Tuollaiset käsitykset olivat vammaisia jo 100 vuotta sitten, nykypäivänä niitä kutsutaan kai "aivopieruiksi".